Yhtä taivas ja maa, sut Isä vielä nähdä saan

Rakas Isä,

Ilman sinua en olisi syntynyt tänne maan päälle. Sinulta sain puolet siitä mitä ainakin jollain tavalla olen. Todellisuudessahan olen jotain paljon suurempaa, niin kuin me kaikki, kuin vain geenit sinulta ja äidiltä. Mutta tärkeitä nekin toki ovat. Sain puolet sinun sukusi karmasta. Sen kaiken sain perinnöksi, lahjaksi, mutta myös ristikseni tässä elämässä. Olen tuntenut ja tehnyt oman osani sen puhdistamisessa.

Elämä pysäyttää sinut...

Kaksi kuukautta sitten saan yllättäen kuulla, että haimassasi on kasvain. Kiitos elämälle, että olet viisi minuuttia aikaisemmin järjestänyt yhden ystävistäni luokseni. Hän ottaa minut syliinsä ja kannattelee tiedon tultua enkelin tavoin ja huolehtii tyttärestäni, että pääsen luoksesi sairaalaan. Reilun tunnin shokkivaiheen jälkeen tieto iskee minuun syvästi. Tiedän syvällä sisimmässäni, että olet lähdössä. Ja tiedän, että olet lähdössä pian.

Muutama tunti puhelinsoitosta kohtaamme sairaalassa, näen sen silmistäsi, että sinäkin tiedät. Syvältä sisältäni kumpuaa toive, voi kun meillä olisi vielä aikaa ja toinen mahdollisuus.

Jollain lailla tämä toive toteutuukin. Tiedän paikkani olevan rinnallasi tässä kohtaa ja teen tilaa elämääni jotta minulla on aikaa olla kanssasi. Saan jakaa kanssasi useita hetkiä, joista muutama on hyvin syvällinen ja ikimuistoinen. Saamme kokea uudenlaista yhteyttä, jota välillämme ei aiemmin ole ollut.
 

Kehollinen kärsimys ja kipu...


Sairaalassa katselen kipujasi ja tunnen puristuksen sydämessäni. Tuntuu pahalta nähdä sinut kärsimyksen kourissa. Välillä tuntuu avuttomalta, koska en voi poistaa kipujasi.

Taistelen puolestasi, että saisit parempaa kohtelua ja hoitoa. Ajoittain sairaalamaailma tuntuu äärimmäisen kolkolta taistelutantereelta ja huomaan ihmetteleväni minne ihmisyys ja myötätunto ovat kadonneet sieltä.

Muutama viikko ennen kuolemaasi myös oma kehoni alkaa oireilla. Oikea puoleni tuntuu ihmeelliseltä. Tunnen kuinka sinun energiaa ja sukulinjaa irroitetaan omasta energiakehostani. Välillä se tuntuu jäytävänä kipuna myös omassa fyysisessä kehossani ja sydämessäni. Yhtenä päivänä kivun jäytäessä tunnen kuinka iso osa sukulinjan energiasta irtoaa ja minuun tulee tilaa. Tunne on aivan uudenlainen. Tuntuu kuin jokin oma tehtäväni tässä sukulinjassa olisi saatettu loppuun. Ja yllätyksekseni tämän jälkeen sukulaiseni tuntuvat tulevan lähemmäksi minua.

Alan nähdä auttajat lähelläsi

Reilu viikko ennen kuolemaasi kerron ystävälleni kuinka näen valoportaalin alkaneen muodostua lähellesi. Näen portaalissa kuitenkin ikäänkuin kaksi tulppaa, jotka vielä estävät sinua lähtemästä. Toinen on suhteesi kehoosi ja toinen on irtipäästämisen vaikeus meistä läheisistä. Tiedän sinun pääsevän pois, kun olet uskaltanut päästää näistä kahdesta asiasta irti.

Tämän näyn jälkeen kuluu kaksi päivää ja olet lakannut syömästä ja juomasta, tiedän että alat olla kohta valmis kehon osalta. Muutaman päivän päästä pyydät jo päästä pois. Et jaksa enää kipuja etkä taistelua. Olet valmis irroittamaan meistäkin. Tiedän, että alamme olla lähellä.

Yhtenä päivänä, kun tulen luoksesi, näen kuinka katseesi harhailee ja olet läsnä kehossasi vain pieninä hetkinä. Kysyn sinulta isä näetkö jo auttajasi? Kerrot minulle hieman ihmeissäsi ja uteliaana, että taidat nähdä. Muistutan sinua, että me pärjäämme vaikka lähtisit. Meillä on kaikki hyvin ja sinä saat päästää levollisesti irti. Muistutan vielä siitä, että menethän valoa kohti. Kiitän, että olet ollut isäni ja kerron, että tiedän että olet tehnyt parhaasi. Kiitän myös siitä, että olet ollut hyvä pappa tyttärelleni. Kuiskaan korvaasi, että rakastan sinua ja suukotan poskeasi ja silitän hikisen nahkeaa tukkaasi.

 

"Keinutan, kuuntelen

sut suojaan peittelen.

Keinutan, myöhä on

jo kuulen aallokon.

 

Ethän pelkää pimeää

siel on monta kynttilää.

Ja viimein sun matkaan

ei pääse saattajatkaan.

 

Ja lohtu on mulle

että siellä on kaikki sulle."

-Johanna Kurkela-
 

 

Alat irtautua kehostasi...


Kaksi päivää ennen kuolemaasi alan tuntea energiasi ympärilläni ja sisälläni. Aivan uudenlainen kokemus kanssasi. Olet yhtäkkiä läsnä kaikkialla. Tiedän, että alamme olla lähellä loppua. Palaat aina välillä kehoosi, mutta pystyt jo vierailemaan muualla. Seuraavana päivänä tunnen sinut taas lähelläni. Tunnut todella iloiselta ja kevyeltä. Sinä ihmettelet oloasi ja kerrot minulle kuinka lentelet niissä paikoissa, joissa olet käynyt maan päällä. Tuntuu, että keräät energiajälkeäsi takaisin. Minua naurattaa sinun keveytesi ja poikamaisuutesi.

Olen kertonut sinulle toiveeni olla läsnä kuolinhetkelläsi. Olen myös pyytänyt merkkiä henkiväeltä ja enkeleiltä, kun se hetki alkaa olla lähellä. Keskiviikkoiltana olen käymässä nukkumaan. Yhtäkkiä voimakas valonvälähdys. Säpsähdän ja hämmästyn. Kysyn ystävältäni, joka on tukenani, näkikö hän sen? Ei nähnyt. Hetken kuluttua sama toistuu uudestaan ja energia huoneessa muuttuu. Tarkastamme ettei välähdys tullut esim. puhelimesta. Puhelin on mykkä. Koitamme alkaa nukkumaan, mutta kolmannen kerran kirkas valo, vähän kuin valtava salamavalo välähtää ja taas oikealta puolelta. Se on isän puoli. Luulen, että nämä ovat merkkejä ja mietin kuuluuko minun lähteä, hiljennyn kuulostelemaan.

Minut kuljetetaan tarkastelemaan tilannetta osastollasi. Näen sinun sängyn äärellä rakastavan hahmon, joka loistaa mielettömän kaunista vaaleansinistä valoa. Kuuntelet häntä tarkkaavaisena ja sinua valmistellaan matkaan. Huone täyttyy valosta. Tiedän kaiken olevan juuri niin kuin kuuluukin olla ja nukahdan. Herään kuitenkin yöllä useaan kertaan enkä meinaa saada unta. Vähän yli puoli kuuden aamulla soi puhelin. Saan tiedon, että loppu alkaa olla lähellä ja on aika lähteä luoksesi.

Kun saavun puolituntia myöhemmin osastolle, olet jo nukkunut pois. Suru on suuri. Istun kuolleen kehosi äärellä. Se on palvellut aikansa, ollut sielusi koti täällä maan päällä. Nyt sen on aika palata äiti maan kiertoon. Tiedän, ettet sinä kuitenkaan ole kuollut. Se osa mikä on ikuista on tietenkin elossa. Sielusi on vain jatkanut matkaa, kuolema on avannut oven toiseen todellisuuteen. Tunnen sinut lähellämme. Kun kysyn jotain vastaat heti. Pyydät minulta myös asioita.

Muutamia päiviä jatkat puhettasi minulle, kun kysyn sinulta jotain. Sen jälkeen saan viestin ettei sinua ole syytä enää "häiritä". Sinulla on nyt oma juttusi läpikäytävänä. On tärkeää antaa rauhaa siihen eikä aina omalla ajatusenergialla vetää sinua luoksemme. On aika irroittaa...

 

image.jpg

Hyvää matkaa Isä rakas!

Kuljet aina sydämessäni ja odotan hetkeä kunnes taas kohtaamme <3...

Rakkaudella,

Tyttäresi